Airaksela, 3-4.7.1948

Toinen sukukokous pidettiin 3-4.7.1948 Karttulan Airakselassa, jonka yhteydessä paljastettiin sukupatsas, kuten edellä on jo mainittu. Kokoukseen osallistui toistasataa suvun jäsentä eri puolilta maata. Toisen sukukokouksen yhteydessä paljastettiin noin 300 henkilön läsnäollessa Emil Airaksisen lahjoittama suvun muistopatsas Laajantalon kohdalla 3 km Airakselan rautatiepysäkiltä Karttulaan johtavan maantien varrella, tekstein:

Me kynnimme mielin palavin,me kätkimme uskomme vakoihin.

1600-luvulta alkaen ovat Airaksiset olleet uutisviljelijöinä näillä mailla.

Esi-isien muistoa kunnioittaen Airaksisten Sukuseura 1948.

Patsaan vierelle istutettiin samalla sukupuuksi suomalainen kuusi.

Väinölänniemen Hovi, Kuopio, 29-30.6.1946

Sukuseuran ensimmäinen ja samalla perustava kokous pidettiin 127 osanottajan läsnäollessa Kuopiossa Väinölänniemen Hovissa 29-30.6.1946, jolloin sodasta oli kulunut vajaat pari vuotta. Niinpä kaikesta oli puutetta, lähes kaikki oli säännösteltyä eli ”kortilla”. Mutta asia koettiin niin tärkeäksi, että ruokaa tai juomaa ei puuttunut kokouksesta. Kuopion ollessa kokouspaikkana oli tietysti kalakukkoja, jotka oli edellisyönä leivottu ja paistettu Liisa Airaksisen toimesta Väänälänrannan Kinnulassa ja sitten aamuvarhaisella tuotu laivalla suvun istuvaan pitopöytään! Tunnelma kokouksessa oli lämmin ja yksituumainen: tuona epävarmana aikana koettiin erityistä tarvetta liittyä yhteen ja etsiä juuria ja sitä kautta voimaa selvitä ankeasta ajasta eteenpäin. Seuraavana päivänä osallistustuttiin jumalanpalvelukseen Kuopion Tuomikirkossa, käytiin laskemassa kukkia viime sotien sankarihaudoille, jonka jälkeen kokooonnuttiin Puijolle päättämään perustava sukukokous, mikä tapahtui nauttimalla oikeata kahvia (kahvin säännöstelyhän loppui vasta kuusi vuotta myöhemmin).

Kokouksessa pidetyissä puheenvuoroissa tuotiin julki kiitollisuus sukukokouksen järjestäjille ja toivottiin, että perinteeksi otettaisiin aina jumalanpalvelus ja sankarihaudoilla käynti.

//todo eka kokous kuva?